Taiteilijakoti Erkkolan tarina
Runoilija J. H. Erkon taiteilijakoti valmistui vuonna 1902 Tuusulan Rantatien varteen, Aleksis Kiven kuolinmökin läheisyyteen. Erkko halusi asua lähellä ihailemansa kirjailijan viimeistä asuinsijaa - hän asui Erkkolassa vajaat viisi vuotta, aina kuolemaansa saakka.
Erkkola rakennettiin Pekkalan talon maalta ostetun Oksala-nimisen mökin ympärille. Pekka Halonen, jonka omaa taiteilijakotia rakennettiin samaan aikaan, avusti ja antoi neuvoja rakennustoimissa. Erkkola rakennettiin samalla Antti Halosen johtamalla työporukalla kuin Halosenniemi. Talo on noin 300 m²:n kokoinen, kaksikerroksinen hirsirakennus, jossa on kahdeksan huonetta. Arkkitehtuuriltaan taiteilijakoti edustaa kansallisromanttista tyyliä. Talossa on huomiota herättävä laaja, karjalaistyylinen pirtti, jossa on takka vihreäksi lasitetuista tiilistä.
Erkon kuoleman jälkeen aina vuoteen 2006 Erkkola toimi yksityiskotina. Taiteilijakoti siirtyi Tuusulan kunnan omistukseen vuoden 2007 alussa. Erkkolan oston mahdollistivat Jane ja Aatos Erkon säätiön lahjoittamat varat. Säätiö on tukenut taloudellisesti myös Erkkolan kunnostamista alkuperäiseen asuunsa. J. H. Erkko oli ministeri Aatos Erkon isosetä.
Taiteilijakoti Erkkola on saanut Suomen Kulttuurirahastolta merkittävää avustusta toiminnan käynnistämiseen vuosina 2007 ja 2008.
Tuusulan Rantatien taiteilijayhteisö
Tuusulan Rantatien taiteilijayhteisö syntyi 1890-luvun loppuvuosien ja 1900-luvun alkuvuosien aikana Tuusulanjärven itärannalle. Alueen taiteilijat antoivat leiman koko Suomen kulttuurielämälle. Ydinjoukkoon kuuluivat suomalaisen taide-elämän keskeisimmät vaikuttajat, Juhani Aho, Venny Soldan-Brofeldt, Pekka Halonen, Eero Järnefelt, J. H. Erkko ja Jean Sibelius. Heidän lisäkseen lyhyempiä ajanjaksoja alueen taiteilijayhteisössä vaikuttivat muun muassa Eino Leino, Matti Kivekäs, Juhani Siljo ja Robert Kajanus.
Rantatien taiteilijat olivat keskenään läheisiä ystäviä ja työtovereita. He olivat myös hyvin aktiivisia suomalaisen kulttuurin puolestapuhujia ja välittivät näkemyksiään ja tuntojaan taiteessaan, kirjoituksissaan ja puheissaan. Taiteilijat olivat myös kansainvälisiä ja tiedostivat sen merkityksen osana kansallisen taiteen kehittämistä
J. H. Erkon elämästä ja tuotannosta lisää
J. H. Erkko -sivustolta >