Maailma sotkan munasta

– Kalevala taiteessa ja kuvituksissa

5.2.–24.5.2020

Kalevalan runot ovat kiehtoneet suomalaisia taiteilijoita 1800-luvun puolivälistä alkaen. Runojen myyttiset henkilöt olivat verrattavissa antiikin tarujen sankareihin. Varhaisimpia Kalevalan kuvittajia oli R. W. Ekman 1800-luvun puolivälissä, mutta Akseli Gallen-Kallelan Kalevala-taide on eniten muokannut suomalaisten mielikuvia Kalevalan sankareista.

Vasta Kalevalan vuonna 1849 ilmestynyt toinen laitos sai taiteilijat innostumaan Kalevalasta. Robert Wilhelm Ekman (1808–1873) maalasi useita Kalevala-aiheisia teoksia 1850–60-luvuilla. Tukholman ja Pariisin opintojen jälkeen hän oli aikansa johtava taiteilija Suomessa. Ekman sai vaikutteita ruotsalaisen laatukuvamaalauksen lisäksi uusklassismin antiikin aiheiden esittämisestä. Ekmanin Kalevala-kuvitukseen pohjaava maalaus Pohjan neito ja Väinämöinen (1861) nähdään näyttelyssä. Ekman painatti grafiikan salkuiksi Kalevala-aiheisia piirroksiaan omalla kustannuksellaan vuosina 1860-63. Näyttelyssä nähdään näistä muutama piirros. Alun perin Ekman teki yli 40 Kalevalan runoja kuvittavia piirroksia, joista suunnitteli myös öljyvärimaalauksia.

R. W. Ekmanin antiikin taiteen perinnettä mukaileva tyyli ei puhutellut 1860-luvun Suomessa. Ekmanin rinnalla tuntemattomampia ovat alttaritauluistaan tunnettu aikalaismaalari B. A. Godenhjelm (1799–1881) sekä nuorempi taidemaalari Johan Kortman (1858–1923). Kortman maalasi Kalevala-aiheisia teoksiaan etenkin Kalevalan kuvituskilpailua varten, niitä lunastettiin ja lahjoitettiin taiteilijan kuoltua Kalevalaseuralle.

Akseli Gallen-Kallelan (1865–1931) suurikokoiset maalaukset kuten Aino, Kullervon kirous ja Sammon ryöstö ovat saaneet ikonisen aseman suomalaisessa kulttuurissa. Vuonna 1891 Axel Gallén voitti Savo-Karjalaisen osakunnan järjestämän Kalevala-aiheisen kuvauskilpailun. Louis Sparren (1863–1964) herkät Kalevala-aiheiset akvarellit valmistuivat samaan kilpailuun. Gallén siirtyi realismista kansallisromantiikkaan ja symbolismiin 1890-luvun lopulla. Näyttelyssä nähdään Akseli Gallen-Kallelan kookas öljyvärimaalaus Väinämöisen venematka 1910-luvulta sekä sarja Suur-Kalevalan kuvitusluonnoksia 1920-luvun lopusta.

1920-luvun alussa Gallen-Kallela työskenteli Porvoon WSOY:llä kuvitusosaston esimiehenä valmistaen samalla omaa Koru-Kalevalaansa (1922), jonka piti olla Suur-Kalevalan kansanomainen painos. Nuori kuvittaja Martta Wendelin (1893–1986) työskenteli Gallen-Kallelan alaisuudessa WSOY:llä 1920-luvun alussa. Jälkikarelianistinen Karjalan ihannointi konkretisoitui lukuisissa Kalevala-korteissa 1930-40-luvuilla ja suistamolaista itkijänaista Maria Ryyminiä esittävässä muotokuvassa (1935). Wendelin osallistui Kalevalan kuvittamiskilpailuun vuonna 1933 maalauksellaan Marjatta matala neiti. Myös Wendelinin aikalaiskuvittaja Rudolf Koivu (1895–1946) on kuvannut kalevalaisia aiheita. Näyttelyn moderneimmat Kalevala-aiheiset maalaukset ovat Eva Cederströmiltä (1909–1995) ja Alpo Jaakolalta (1929–1997).

Taiteilijakoti Erkkola
Tuusulan taidemuseo
Rantatie 25, Tuusula
Puh. 040 314 3471, erkkola@tuusula.fi
www.erkkola.fi
www.facebook.com/erkkola
www.instagram.com/taiteilijakoti_erkkola

Avoinna
5.2.–30.4. ke–su klo 12–17
1.5.–31.8. ti–su klo 11–18

Pääsymaksut
aikuiset 5 €
eläkeläiset, opiskelijat 4 €
lapset (7–16 v.) 2 €
Museokortti-museo

Yleisöopastus
sunnuntaisin klo 16